Kangasniemi ja Mäntyharju kehittävät elinvoimaansa yhdessä, vaikka eivät ole rajanaapureita. Tai ehkä juuri siksi.
Harvinaislaatuisen yhteishankkeen keksivät toisensa hyvin tuntevat kunnanjohtajat pohtiessaan kerran, miten pieni kunta voisi houkutella yrityksiä ja työvoimaa. Ja mihin asentoon kuntakenttä asettuu tulevassa sote-myllerryksessä.
Mäntyharjun kunnanjohtaja Jukka Ollikainen pitää selvänä, mitä osa-aluetta kunnissa pitää jatkossa vahvistaa.
– Elinvoimateema tulee korostumaan. Kunnat kilpailevat asukkaista ja yrityksistä, jotka seuraavat, mitä ratkaisuja kuntien elinvoimakentässä tehdään.
Sote ja pelastustoimi lähtevät nyt kunnilta pois, mutta vuonna 2024 tilalle tulevat te-palvelut.
– Uudistuksessa yrityspalveluiden ja työvoimapalveluiden välillä ei ole rajaa. Vuoropuhelua yritysten kanssa pitää ainakin lisätä, Ollikainen sanoo.
Kangasniemen ja Mäntyharjun yhteinen elinvoimahanke kestää kaksi vuotta. Siinä molempiin kuntiin pestattiin elinvoimakehittäjät. Rahoitus tulee 80-prosenttisesti Etelä-Savon maakuntaliitosta.
– Huomasimme, että kummassakaan kunnassa ei ole omaa elinkeinoasiamiestä eikä sopimusta minkään kehitysyhtiön kanssa. Tämänkokoisissa kunnissa elinvoimapolitiikka tarvitsee leveämmät hartiat, Kangasniemen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen huomauttaa.
Hän sanoo, että Kangasniemi ja Mäntyharju sopivat hankkeeseen, sillä niitä yhdistää moni asia.
– Molemmilla on paljon loma-asukkaita. Ikärakenne ja elinkeinorakenne ovat samanlaisia. Olemme sopusointuinen pari.
Kunnat ovat samalla sopivan etäällä toisistaan, jolloin ne eivät kilpaile ihan samoista asioista keskenään.
– Muutenkin pitää kilpailla mieluummin muiden seutujen kuin toisten kuntien kanssa. Työntekijät ovat nykyään liikkuvia, Mäntyharjun Ollikainen muistuttaa.
Molemmissa kunnissa hankkeeseen on valittu kolme kehittämiskohdetta. Kumpikin kunnanjohtaja odottaa harppausta kehityskohteissa eteenpäin.
– Toivon, että kohteissa tulee konkreettisia tuloksia. Haluamme olla yrittäjäystävällinen kunta, Kangasniemen Kainulainen sanoo.
Kangasniemellä on useita valtteja
Kangasniemen uusi elinvoimakehittäjä Mikko Kovanen löytyi kunnan läpi kulkevan tien 13 pohjoispäästä, Lievestuoreelta. Se on siksikin luontevaa, että Jyväskylän talousalue kiinnostaa maakunnan luoteiskulmassa sijaitsevaa Kangasniemeä.
– Jyväskylällä ja Mikkelillä on samantyylisiä projekteja, ja on hyvä, että kunnalla on langat vetämässä molempiin suuntiin, sanoo Kovanen, jolla on valmiiksi verkostoja Keski-Suomessa.
Ennen pestiään Kovanen tunsi Kangasniemen parhaiten siitä, mitä läpikulkija siellä näkee.
– Kunnalla on hieno sisääntulo pohjoisesta. Toisella puolella on Puulaa ja toisella teollisuusaluetta. Siinä on kahdenlaista elinvoiman tuojaa.
Työ Mäntyharjun kollegan kanssa on jo aloitettu, ja vuorovaikutusta on viikoittain.
– Yhteinen tavoite on, että saadaan kuntiin hyvää ja motivoitunutta porukkaa. Toivon, että pystymme yhdessä löytämään keinoja. Aina pitää pystyä katsomaan tulevaisuuteen, vaikka se ei olisi niin selkeä.
Hankkeella on konkreettisiakin tavoitteita, mutta millainen Kangasniemen pitäisi olla kahden vuoden päästä, kun hanke päättyy?
– Toivon, että kunta on helppo kumppani ja asuinpaikka. Yritysten ja ihmisten on helppo tulla tänne, ja palvelut ovat saatavilla. Helposti hyvä, Kovanen kiteyttää.
Kangasniemen kehityskohteet
1. Kiviniemi – Vapaa-ajanalueen, matkailun ja etätyön palvelukokonaisuus
2. Rantatori – Palveluympäristön ja yritysyhteistyön kehittäminen
3. Lapaskankaan yritysalue – Uusia toimintamalleja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi
Mäntyharju ei nuku talviunta
Myöskään Mäntyharjun elinvoimakehittäjänä aloittanut Katja Kalenius ei ole kunnasta kotoisin. Hän muutti Päijät-Hämeestä nelisen vuotta sitten, ja on siitä lähtien opiskellut yhteisöä.
– Elämänrytmi on täällä erilainen, ja etäisyydet ovat pitempiä. Aika pieni ydinporukka hoitaa suurimman osan järjestötoiminnasta ja tapahtumista.
Kalenius haluaisi kehittää vuorovaikutusta. Hän sanoo, että Mäntyharjussa ponnistellaan niin yhdistyksissä, yrityksissä kuin kunnassa paljon, mutta kaikki eivät aina tiedä toisistaan.
– Täällä tehdään isolla sydämellä asioita, mutta pää ei käänny riittävästi katsomaan, mitä muutkin tekevät.
Mäntyharjulaisissa yrityksissä on tarjolla perustyön lisäksi paikkoja insinööreille ja diplomi-insinööreille. Osana työtään Kalenius selvittää, mitä voitaisiin tehdä, että kuntaan saataisiin enemmän insinööriosaamista.
– Onko yritysten kanssa tehty riittävästi, sitä en vielä tiedä. Voisiko tänne ehkä rakentaa amk-tasoista täydennyskoulutusta, Kalenius pohtii.
Myös kunnanjohtaja Ollikainen toivoo Mäntyharju-mielikuvan monipuolistuvan. Mäntyharju on yksi Suomen tunnetuimpia mökkikunnista. Maineessa on se vaara, että ajatellaan, ettei kunnassa ole talvella mitään.
– Enemmän kuin joka neljäs työpaikka on meillä teollisuudessa, ja aluetaloudellinen vaikutus on yli puolet Mäntyharjun bkt:sta. Vaikka vapaa-ajanasukkaat käyttävät paljon rahaa, leipä tulee teollisuudesta.
toimijoiden välistä vuorovaikutusta.
Mäntyharjun kehityskohteet
1. Kirkonkylä ja Kisala – Kulttuuri-, luonto- ja liikuntamatkailun palvelukokonaisuudet
2. Kurkilahti ja keskusta – Entisen kenkätehtaan, rautatieaseman ja torin ympäristön kehittäminen
3. Teollisuusyritykset – Uusia toimintamalleja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi
PETRI P. PENTIKÄINEN