Pelloksen vaneritehtaassa odotetaan jo nousukautta.
Puunjalostusteollisuudessa, ja varsinkin rakennusalan tarvitsemien puutuotteiden valmistuksessa talouden suhdanteet ylös ja alas näkyvät nopeasti.
Niin myös Euroopan suurimmassa vaneritehtaassa Ristiinan Pelloksella. Hurjan vuoden 2022 aikana menekki kasvoi, ja tehtaalle rekrytoitiin syksyllä 60 uutta ihmistä. Talven mittaan, suhdanteiden käännyttyä, ei lomautuksiltakaan ole vältytty. Ketään ei tosin ole irtisanottu.
– Haluamme pitää hyvistä työntekijöistämme kiinni. Tämä ala on syklistä, ja siihen on totuttu, tehtaanjohtaja Marko Laakkonen sanoo.
Työnantajana UPM haluaa varmistaa, että henkilöstö saa riittävästi tietoa. Se helpottaa kaikkien sopeutumista erilaisissa murrosvaiheissa.
– Meillä pitää olla toimiva vuoropuhelu, jotta talouden syklit eivät tule henkilöstölle yllätyksenä. Pelloksen henkilöstön pääluottamusmies on johtoryhmän jäsen, joten hän saa markkinainformaation täällä.
Tiedonkulussa on tietenkin aina parantamisen varaa, Laakkonen myöntää.
– On keskusteltu, mitä tiedottaminen ja tiedonkulku tarkoittaa. Se ei tarkoita vain sitä, mitä johto kertoo työntekijöille, vaan myös sitä, miten tieto liikkuu tehtaalla vaikkapa työvuorojen kesken.
Pellos työllistää jo 600 henkeä, ja viimeaikaiset rekrytoinnit ovat tuoneet tehtaille ihmisiä monenlaisista taustoista. Uusissa pelloslaisissa on mm. entisiä yrittäjiä, terveydenhuoltoalan osaajia, ravintola-alan ja kaupan alan henkilöstöä.
Uudet työntekijät ajetaan sisään oppisopimuskoulutuksen kautta.
– Jokainen tähtää siihen, että heillä on kahden vuoden päästä levyalan ammattitutkinto. Myös teoriakoulutuspäivistä maksetaan palkkaa, Laakkonen kertoo.
Teollisuusliiton kanssa solmitun uuden työehtosopimuksen myötä on voitu lisätä 12 tunnin työvuoroja, joiden vastikkeena on pitemmät vapaat ja vähemmän työpäiviä. Työntekijöitä käy jopa yli sadan kilometrin päästä, ja tämä vähentää ajokilometrejä.
UPM:llä on Pelloksella itse asiassa kolme tehdasta: ykkönen, kakkonen ja kolmonen. Kaikki tuottavat kuusesta valmistettavia vanerilaatuja.
Jokaisella kolmella tehtaalla on oma tiiminsä, mutta tiukkoja raja-aitoja ei haluta ylläpitää. Lomautusten aikana pelloslaisia on pystytty sijoittamaan väliaikaisesti myös koivuvaneria tuottaviin Joensuun ja Savonlinnan tehtaisiin.
– Se osoitti, että yhteistyötä pystytään tekemään paikkakuntien välillä. Tämä on kiihdyttänyt kiinnostusta tehdä sitä täällä Pelloksen sisälläkin, Laakkonen sanoo.
Parhaillaan Pelloksella on tekeillä jätevedenpuhdistamon uusimisinvestointi. Tuotannossa on otettu käyttöön uusi liimausteknologia BioBond, jossa liimasta yli puolet on fossiilisen fenolin sijasta sellunvalmistuksen sivutuotteena saatavaa ligniiniä.
Sellun valmistuksessa puolestaan hyödynnetään Pelloksen tuotannossa syntyviä epäkurantteja viiluja. Ne haketetaan ja viedään UPM:n Kaukaan tai Kymin tehtaille.
Nämä ovat Laakkosen mielestä hyviä esimerkkejä siitä, että ilmastoteot kannattavat myös taloudellisesti.
Mikkeli ja Pellosniemi on vaneritehtaalle monella tavalla hyvä sijainti. Ympärillä on toimiva metsätalous, puuta tulee tehtaalle myös uittamalla. Valmista vaneria lähtee junallakin, kolme kertaa viikossa.
– Kuusitukkia käytetään noin 1,1 miljoonaa kuutiota vuodessa. Sitä hankitaan noin 125 kilometrin säteeltä, Laakkonen luettelee.
Mikkelin seudun tulevaisuuden kannalta on tärkeää varmistaa, että alueella on tarjolla koulutusta. Laakkonen sanoo, että tässä on parannettavaa sekä seudulla että yrityksellä itsellään.
– Työvoiman saatavuutta helpottaa, jos alueella on positiivinen imago. Aina on mahdollisuus parantaa.
60 vuotta Pellosniemellä
1963 Lastulevytehtaan ja asuntoalueen rakentaminen alkoi
1964 Lastulevytehdas vihittiin 13.11.1964
1968 Vaneritehdas vihittiin 19.11.1968, asuntoaluetta laajennettiin 1967
1969 Syväsatama
1971 Pinnoituslinja
1979 Rautatie
1994 Lastulevytuotanto loppui, Pellos 2 -vaneritehdas aloitti
1999 Pellos 2:ta laajennettiin
2002 Pellos 3 -vaneritehdas aloitti
2016 Tuotannossa rikottiin 10 miljoonan kuutiometrin raja
PETRI P. PENTIKÄINEN