Lentokoneiden sähköistyminen voi olla lottovoitto Mikkelin kaltaisille maakuntakentille, asiantuntija sanoo.
– Olette vielä iloisia, kun olette pitäneet sen. Näin ennustaa Helsingin Sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja Janne Vasama.
”Sillä” hän tarkoittaa Mikkelin lentoasemaa, joka on keikkunut lakkautuslistalla jo pitkään. Lopettaminen oli jälleen esillä osana Mikkelin säästökuuria, mutta kenttä sai vielä kerran armon.
Vasama sanoo, että lentämisessä on lähivuosina tapahtumassa enemmän mielenkiintoisia asioita kuin sataan vuoteen. Sähkölentokoneisiin ja muihin uusiin energiamuotoihin liittyvä murros on suuri mahdollisuus nimenomaan Mikkelin kaltaisille pienille maakuntakentille.
Ensimmäisenä sähköistyvät pienet, 19-30-paikkaiset koneet. Pikkukaupunkien lentoliikenteen laskelmat näyttävät erilaisilta, jos operointikustannukset putoavat.
– Sähkö mahdollistaa asioita, joita ei ole voitu ennen tehdä. Edullisuus tulee siitä, kun katsotaan, mitä koneen valmistaminen ja käyttäminen maksaa.
Käytännössä se tarkoittaa, että nykylaskelmilla kannattamaton lentäminen Mikkelin kaltaisille paikkakunnille voi muuttua kannattavaksi.
– Nyt kiukutellaan, kun valtio ostaa reittejä, joilla on vähän matkustajia. Niitä operoidaan liian isoilla koneilla ja liian isoilla kustannuksilla, Vasama huomauttaa.
Jos operoinnin kustannuksia saadaan uudella teknologialla alas, se voi muuttaa aivan oleellisesti koko lentämistä.
– Lentoja voi olla vaikka Mikkelistä Vaasaan, esimerkiksi yhdeksänpaikkaisella sähkölentokoneella.
Kustannusten putoaminen mahdollistaisi myös tiheämmät vuorovälit. Nyt harvoja maakuntalentoja liikennöidään lähinnä aamulla ja illalla.
Myös lennonjohdon teknologiaan on tulossa automaatiota, joka pienentää kuluja ja tuo työtä teknologian toteuttajille.
Itä-Suomessa lentämisen vallankumous näkyy jo kehityshankkeina. Esimerkiksi XAMK:illa on ollut drone-teknologiaan liittyviä projekteja. Yksi kasvava osa-alue ovat pystysuoraan nousevat ilma-alukset.
Vasama sanoo, että sähkömoottorien parempi vääntö mahdollistaa pienemmät potkurinopeudet, jolloin melu pienenee. Melutason ja kustannusten laskeminen avaa mahdollisuuksia pystysuoraan nousevalle liikennöinnille jopa Mikkelin keskustasta.
Vasamaa harmittaa, että lentokenttiä ylläpitävä Finavia on irrotettu valtion yritykseksi, johon ei ole enää kunnollista poliittista kontrollia.
– Maakuntiin tarvitaan hyvät yhteydet. Suomen valmistavasta teollisuudesta suurin osa on maakunnissa. On valtiovallan velvollisuus huolehtia myös lentokentistä.
Yrityksille tarjous lennoista Mikkeliin
Myös lentoliiketoiminnan mallit ovat murroksessa. Lentämisen alustayhtiö Lygg kertoi maaliskuussa tarjoavansa Mikkelin seudun yrityksille pakettia, jossa lentoja voitaisiin tehdä Tampereelle, Helsinkiin, Tallinnaan, Tukholmaan ja Riikaan. Reiteillä voisi olla kaksi vuoroa viikossa.
Kohdevalikoima perustuu aiemmin tehtyyn lentoliikenneselvitykseen. Etelä-Savon Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinosen mukaan 90 minuutin saavutettavuusalueella asuu lähes 670 000 ihmistä.
Malli ei vaatisi julkista tukea. Lyggillä itsellään ei ole lentokoneita.
PETRI P. PENTIKÄINEN