Uusi hyvinvointialue Eloisa ei ole pelkkä julkisen sektorin palveluverkko, vaan se työllistää paljon yrityksiä ja yhteisöjä.
Vuodenvaihteessa tapahtunut historiallinen hyvinvointialueuudistus on monen mielikuvissa pelkkä julkisen sektorin palveluiden järjestely.
Tosiasiassa myös Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan palveluista merkittävä osa hankitaan yrityksiltä ja yhteisöiltä. Pelkästään tarvikkeita, tavaraa tai vaikkapa sähköä ostetaan tänä vuonna yksityisiltä toimijoilta talousarvion mukaan 65 miljoonalla eurolla. Palveluostot ovat vielä suurempia. Niiden budjetti on noin 300 miljoonaa, josta noin 250 miljoonaa euroa kohdistuu yrityksiin ja yhteisöihin.
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä sanookin suoraan, ettei Eloisasta tulisi mitään ilman yrityksiä ja yhteisöjä.
– On linjattukin, että tavoitteena on monituottajamalli. Eloisa ei pärjää yksin ilman järjestöjä ja yrityksiä, eikä se haluakaan pärjätä yksin.
Eloisan järjestäytyminen on viime viikkoina jatkunut liikkeenluovutuksiin liittyvillä yt-neuvotteluilla. Suurin tällä hetkellä pöydällä oleva asia on palveluiden tuotantosuunnitelma.
Hankintapalveluissa valmistellaan parhaillaan myös hankintasuunnitelmaa, joka muodostaa eräänlaisen kalenterin tulevista kilpailutuksista. Sipilä sanoo, että yritykset ovat toivoneet tällaista.
– Jos on tiedossa, että vaikka vuoden päästä alkaa kilpailu, on hyvää aikaa käydä avointa matalan kynnyksen vuoropuhelua paikallisten yrittäjien kanssa. Sitä ei voi käydä enää samalla tavalla sitten, kun virallinen kilpailutusprosessi on menossa, Sipilä muistuttaa.
Viime aikoina tehdyistä kilpailutuksista Sipilä mainitsee ikääntyneiden asumispalvelut, jota kokonaisuutta hän kutsuu mammuttikilpailutukseksi.
– Palvelusetelit lisääntyvät tulevaisuudessa. Se on tapa, jolla me teemme yhteistyötä paikallistenkin yritysten kanssa.
Moni yrittäjä miettii, tuleeko kilpailukohteista niin suuria, että pienyritys ei pärjää. Onko pöytä katettu ”pörriäisille”, jotka nappaavat markkinat.
– Tämä on se huoli, jonka tiedän yrittäjillä olevan. Kyllä meillä on intressi tehdä kilpailutus niin, että paikalliset yritykset pystyvät mahdollisimman laajasti osallistumaan niihin. Toivon, että meille kerrotaan, onko siinä onnistuttu.
Sipilä muistuttaa, että Etelä-Savo on niin pieni alue, että täällä voidaan käydä suoraa ja hyvää keskustelua. Yritysten ja järjestöjen kanssa käynnistellään nyt yhteistyöfoorumeja. Ensimmäisen pitäisi olla keväällä.
Kilpailutuksissa voi toki käydä niinkin, ettei tule yhtään tarjousta. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue ei saanut työterveyshuollon kilpailutukseen tarjoajaksi ketään.
Etelä-Savossa siirtyminen hyvinvointialueeseen sujui hyvin. Palkat saatiin maksettua, tietojärjestelmät toimivat, ja palvelutkin jatkuivat uudessa organisaatiossa melko kitkattomasti.
Täysin valmista ei kuitenkaan tule vielä pitkään aikaan. Organisaatiokulttuurin muodostuminen on vuosien projekti, Sipilä muistuttaa.
– Joka päivä ratkotaan erilaisia yksityiskohtia ja kummallisuuksia. Mutta päivät eivät ole enää pelkkää tulipalojen sammuttelua. Meillä on hyvä tekemisen meininki.
PETRI P. PENTIKÄINEN