Monipuolinen tausta, koulutus ja jatkuva uteliaisuus ovat vieneet Harri Haavikkoa kohti menestystä.
Mikkelin Lekatien varrella sijaitsevan teollisuuskiinteistön keltaisen päädyn yläkerta on siistimpi kuin monen meidän olohuone. Karvalankamaton ja pehmeän sohvan syleilyssä on aika kuulla mikkeliläisen Harri Haavikon tarina.
Menestyvät yrittäjät eivät synny sattumalta. Ei Haavikonkaan tapauksessa, jonka tie on vienyt kauppatieteiden maisterin tutkinnon jälkeen puolustusvoimien ICT-pääarkkitehdin virasta omaa nimeään kantavan vientiteollisuusyrityksen kasvuyrittäjäksi.
Yrittäjyys kävi Harrille tutuksi jo perhepiirissä, edesmenneen yrittäjäisä-Hannun ja Etelä-Savon yrittäjien toimitusjohtajana toimineen Mirja-äidin kautta. Ympyrä sulkeutui isän äkillisen menehtymisen johdosta 10 vuotta sitten. Nopea siirto yrittäjäksi ei ollut helppo, sillä Joroisissa sijaitsevan turvetuotantoalueen tulevaisuus oli koko alan kokoisessa sumussa.
Vuonna 2016 Lekatien varteen nousi teollisuushalli. Samalla Haavikon oli tarkoitus rakentaa uljaampaa tulevaisuutta yhdessä viiden muun toimijan kanssa, mutta tämä ei onnistunut. Yrittäjän omien sanojen mukaan hanke kaatui omaan mahdottomuuteensa alle vuodessa.
Seuraavana kesänä Haavikko jätti toimensa Puolustusvoimissa ja alkoi käyttää osaamistaan hyväksi.
– Valtion leivissä opin sen, että kuinka hienosti ICT -toimialalla osataan erilaisten rajapintojen hallinta. Pikku hiljaa alkoi kiehtomaan ajatus, kuinka tätä mallia voisi soveltaa teollisuudessa.
Haavikko lataa hetkessä ilmoille sanoja, joiden ymmärtäminen on maallikolle mahdotonta ilman sivistyssanakirjaa. Päällimmäinen tarkoitus on ruuvata arvoketjua poistamalla turhia mutkia ja ylimääräisiä työvaiheita, ja säästää täten aikaa sekä rahaa.
Matka puhtaaksi laitetilatoimijaksi oli kuitenkin vielä monen mutkan päässä. Viitisen vuotta sitten Harri Haavikko Oy toimi teollisuuden parissa sähkö-, maansiirto- ja metallipuolilla. Seuraavana vuonna erilaisia cRoom-pilotteja rakennettiin Lekatien varrella noin 15 kappaletta Joroislaisen U-kontin kohteisiin polttoainejakelimoille.
Alkuvuodesta 2020 sähkömessuilla Haavikko ja reilua vuotta aiemmin yhtiökumppaniksi tullut Tero Tuhkalainen levittivät tietoisuutta cRoomista. Lopulta käsillä oli paljon kiinnostuneiden toimijoiden kontakteja.
– Tämä kaikki tapahtui vain viikkoa aiemmin kun korona pisti maan lockdowniin. Onnistuneen etäilyn avulla lähdimme kuitenkin vauhdilla liikkeelle.
Vedenjakajalle Haavikko joutui yrityksensä kanssa kaksi vuotta sitten erinäisten yhteensattumien summana. Taloudelliset haasteet kasvoivat suuriksi ja oli aika tehdä ratkaisuja. Idea syttyi lopulta kirkkaana.
– Muistan sen perjantain kuin eilisen päivän. Soitin tuolloin iltapäivällä kahden jälkeen viidelle uudelle kontaktille ja kerroin laitetilakonseptistamme. He kaikki halusivat tavata heti.
Saman tien syntyi ajatus, että muista liiketoiminta-alueista on aika luopua. Oli aika keskittyä vain ja ainoastaan cRoom-konseptiin. Tempun raakuutta kuvaa parhaiten se, että päätöksen myötä 3 miljoonan euron liikevaihdosta suli pois kerralla 75 prosenttia.
– Meillä oli muutama kuukausi aikaa saada cRoomin kannattavuus kuntoon ja markkinaa auki. Mutta oli vain keskityttävä oleelliseen, jotta tämä puoli saatiin toimimaan.
Reilun vuoden päästä liiketoiminnan suunnanmuutoksesta tilanne oli se, että liikevaihto oli kivunnut takaisin samoihin lukemiin ja jakosuhde päälaelleen – tasan toisin päin. Muutosvaihe oli kuitenkin kaikkea muuta kuin helppo.
– Haasteita riitti, mutta lopulta vain yksi henkilö irtisanottiin. Jokunen lähti muihin hommiin ja iso osa otti uuden haasteen vastaan, tällä haavaa 25 henkilöä työllistävä yrittäjä sanoo.
Tämän vuoden osalta Harri Haavikko Oy:n liikevaihto tulee olemaan yli neljän miljoonan, ja ensi vuonna luku on parhaimmillaan kaksinkertaistumassa. Isona tekijänä tähän on viennin avautuminen. Esimerkiksi Norjaan cRoomeja toimitetaan satoja seuraavan neljän vuoden aikana.
Merkittävä kasvu tarkoittaa lisää työntekijöitä ja siirtymistä kahteen vuoroon. Haavikko ei ole kokenut työntekijöiden saatavuudessa isompia ongelmia.
– Asenne ratkaisee. Olen tarkka siitä, että jälki ja koko tekeminen pitää olla siistiä. Vain siten laatu pysyy haluttuna. Tästä iso kiitos kuuluu henkilöstölle.
Matka tulevaisuutta kohti etenee Harri Haavikko Oy:ssä neljän kohdan ohjeistamana. Liiketoiminta ei saa olla sääherran armollisuudesta eikä valtiovallan mielivallasta kiinni. Lisäksi yksittäisen asiakkaan merkitys ei saa olla yli 20 %, ja yksi maa ei voi olla liikevaihdon osalta suurempi kuin 25 prosenttia.
Mutta mikä on Harri Haavikon tavoite yrityksensä suhteen?
– Vielä on paljon keksimättömiä asioita maailmassa, mies virnistää pikkupoikamaisesti laittaessaan pipoa päähänsä.
Niinpä niin. Asiat on otettava tosissaan, mutta tiettyä veitikkamaisuutta ei saa kadottaa koskaan, jos mielii mennä ennakkoluulottomasti kohti tulevaa.
cRoom
• On tehdasolosuhteissa rakennettava laitetila, joka asennetaan kohteeseen vain tunneissa mitaten
• Patentoitu rakenne on kevyt ja immuuni sääolosuhteille
• Laitetilat rakennetaan aina räätälöityinä ja varustellaan tehdasolosuhteissa mahdollisimman valmiiksi
• Siirto ja kohteeseen asennus kuuluvat toimitusketjuun
• Konseptin idea piilee laitetilan laadussa ja käyttöönoton nopeudessa
• Vientimaita ovat Ruotsi, Tanska ja Norja
• Vientineuvotteluja käydään parhaillaan Alppien alueelle sekä Espanjaan ja Saksaan.
”Meillä on ilmapiiriongelma”
Harri Haavikko katselee alkutalven kevyttä pakkaslumisadetta mietteliäänä työhuoneensa ikkunasta.
– Meillä on ilmapiiriongelma, mies sanoo kysyttäessä miksi Etelä-Savo ja Mikkeli ovat takamatkalla moniin muihin seutuihin nähden.
Paikallisten liike-elämän toimijoiden ja etenkin julkisen sektorin pitäisi toimia avoimemmin kortein. Alueellamme on Haavikon mukaan osaamista, mutta ei osata tehdä yhteistyötä, luoda jalostusarvon nousua ja viedä porukalla alueen tuotteita ja palveluita maailmalle.
– Täällä odotetaan passiivisesti vetureiden toimintaa ja autetaan heitä. Optimia olisi, että työ olisi vastavuoroista ja toisia kannustavaa.
Haavikon mukaan kaikkiin urakoihin ei ole päässyt edes tarjousta antamaan, tai jostain syystä ne päätyvät samojen tekijöiden kontolle.
– Lisäksi täällä laitetaan liian paljon paukkuja ”iffien” varaan. Esimerkiksi Mikkelin kaupunki julistaa paljon tiettyihin yrityksiin liittyviä asioita, mutta missä on lupauksien lunastus, Haavikko kysyy.
Paikallispolitiikassa Haavikko on mukana ja hän seuraa aktiivisesti asioita ja käy keskusteluja eri sidosryhmien kanssa.
– Mieluusti konsultoin, sillä haluan meidän kaikkien pärjäävän paremmin.
Kantaaottava keskustelutapa on Haavikolle omien sanojensa mukaan ominaista. Mikään pelkkä vastarannan kiiski mies ei tunnusta silti olevansa.
– Pitää olla myös valmis esittämään polkuja eteenpäin, jos arvostelee, vientiteollisuusyrittäjä muistuttaa.