Kauppakamarit ovat valvoneet yritysten etuja jo keskiajalta lähtien.
Kauppakamaritoiminta syntyi Ranskassa 1600-luvulla, kun kaupalliset toimijat alkoivat rahoittaa sota-aluksia merirosvousta vastaan. Keinot ovat nyt toki rauhallisemmat kuin esi-isillä, mutta edunvalvonta on ja pysyy kauppakamarien ykkösasiana. Vaikka kysymyksessä on yhdistystoiminta, on kauppakamareilla tärkeitä julkisoikeudellisia edustuksia lukuisissa organisaatioissa.
Etelä-Savon Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen painottaa kahta päätehtävää.
– Edistämme elinkeinoalueen toimintaedellytyksiä ja toiseksi erityisalaamme on vientikaupan asiakirjojen vahvistaminen ja laatiminen.
Seutumme saavutettavuus ja osaavan työvoiman saatavuus ovat merkittävässä roolissa Leinosen työsarkaa.
– Meidän olisi saatava työvoiman ja yrityselämän tarpeet kohtaamaan paremmin nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Vinhaa vauhtia harmaantuvassa Etelä-Savossa osaajista on yhä enemmän pulaa. Leinosen mukaan on täysin selvää, että kotimaisin käsin tämä ongelma ei ratkea.
– Teemme kaupunkien, kuntien ja maakuntaliiton kanssa alueemme kiinnostavuuden eteen töitä jatkuvasti.
Vaikka osaajia saadaan Etelä-Savoon, on heidän tykästyttävä maakuntaamme niin paljon, että poislähtö ei ole enää vaihtoehto. Leinonen puhuu tässä kohtaa pitovoimasta.
– Meiltä puuttuu esimerkiksi aamujuna etelään. Vaikka sijaintimme Suomen kartalla on hyvä, niin perusasioiden on oltava kunnossa.
Vastuu kokonaisuudesta on kaikilla osapuolilla, myös yrityksillä. Vuorovaikutus esimerkiksi yritysten ja koulujen välillä on oltava jatkuvaa, jotta selviämme haasteista mahdollisimman hyvin.
– Tässä työssä meillä on merkittävä rooli. Ei voi olettaa että etupäässä pk-yrityksiin nojautuva yrityskenttä saa äänensä kuuluviin ilman sanansaattajia, Leinonen huomauttaa.
Yhteyttä on pidettävä myös suoraan opettajiin ja opinto-ohjaajiin, pelkkä rehtoritason yhteydenpito ei riitä. Leinonen tähdentää tätä asiaa voimakkaasti, sillä vain siten tulevien osaajien käsitys oman maakunnan työpaikoista ja uramahdollisuuksista on ajantasainen.
– Meillä on aidosti kiinnostavia työ- ja uramahdollisuuksia monilla eri sektoreilla. Osaavan nuorison valumista kasvukeskuksiin on tulpattava tiedonjaon kautta.
Saksankielisissä maissa oppisopimusjärjestelmä on suosittu. Yrityksillä on iso rooli mestari-kisälli –mallin toteuttamisessa, ja heille korvataan kokeneemman tekijän työajan menetys taloudellisesti paremmin. Samalla yritys saa osaavan työntekijän koulutuksen päätyttyä.
– On huomattava se tosiasia, että teollisuudessakin perinteiset duunarihommat teknistyvät kovaa vauhtia. Tämä käytännön osaaminen, millä tulevaisuudessa pärjätään, on yrityksissä.
Mutta miksi meillä ei ole jo tätä järjestelmää käytössä? Leinosen mukaan iso laiva ei käänny hetkessä, ja maan hallituksen tekeillä olevat uudistukset ovat vasta alkuvaiheessa. Lisäksi hän korostaa sitä, että meidän ammatillinen koulutusjärjestelmä on ollut toimiva viime vuosiin asti.
– Korona muutti aika paljon asioita, kuten etätyö on osoittanut. On vain kyettävä näkemään muutokset mieluummin ennakoivasti kuin takautuvasti, Leinonen sanoo.
Hyvä tietää
Kauppakamari saattaa kuulostaa maallikon korvaan elitistiseltä herrakerholta, mutta näin ei asian laita ole. Kyseessä on kansainvälinen organisaatio, joka Suomen tapauksessa tarkoittaa 19 alueellista kauppakamaria sekä keskuskauppakamaria. Niiden tärkeimpiä tehtäviä ovat kaupan- ja palvelualan, liikenteen ja viestinnän sekä teollisuuden että osaamisen edistäminen. Etelä-Savon Kauppakamarissa on kaikkiaan 400 jäsentä, etupäässä yrityksiä, mutta myös kuntia.
JARNO LAATIKAINEN