Yhtiön tulos säilyi tasaisena ja asiakasmäärä jatkoi maltillista kasvuaan. Korvauksia LähiTapiola Savo-Karjala maksoi omistaja-asiakkailleen viime vuonna yli 25 miljoonaa euroa.
Vuosi 2025 oli kokonaisuutena edeltäviä vuosia tasaisempi liiketoiminnallisesti sekä luonnon olosuhteilta. Vuoden -24 pakkasjaksot ja alkusyksyn rankkasade heikensivät edellisvuoden tulosta. Läntistä Suomea riepotellut Hannes-myrsky muistutti kuitenkin siitä, että tututkin riskit voivat voimistua ilmastonmuutoksen myötä. Savo-Karjalan alueella myrskyn vaikutukset jäivät vähäisiksi, mutta valtakunnallisesti tarkasteltuna korvausmäärillä mitattuna Hannes-myrsky sijoittuu todennäköisesti tämän vuosituhannen kolmen suurimman myrskyn joukkoon.
Vaikka Itä-Suomen maakunnat menettävät asukkaitaan, jatkoivat LähiTapiola Savo-Karjalan asiakasmäärä ja maksutulo maltillista kasvuaan. Yhtiön vakuutusmaksutulo oli 41,2 miljoonaa euroa, joka kasvoi 5,9 prosenttia edellisvuodesta. Yhtiön liiketulos oli 7,1 miljoonaa euroa. Hyvä tulos koostui sekä vakuutusliiketoiminnasta että sijoitustoiminnasta, jotka yhdessä nostivat kokonaistuloksen 11,2 miljoonaan euroon.
– Vuosi 2025 oli kokonaisuutena tasainen ja selvästi rauhallisempi kuin edeltävä vuosi. Luonto kohteli toimialuettamme armollisesti. Omistaja-asiakkaidemme määrä jatkoi maltillista kasvuaan ollen vuoden lopussa 52 960, kertoo LähiTapiola Savo-Karjalan toimitusjohtaja Asko Lammela.
Kun asiakasmäärää peilaa koko toimialueen asukaslukuun, joka liikkuu 130 000 – 140 000 henkilön välillä, on markkinaosuus merkittävä. Lammelan mukaan esimerkiksi liikennevakuutuksen markkinaosuus on yli 47 %.
Syyt asiakasmäärän maltilliseen kasvuun löytyvät Lammelan mukaan laajasta konttoriverkostosta ja yleisestä tavoitettavuudesta. Asiakaspalvelun pitää hänen mukaan olla nopeaa ja vaivatonta.
– Pyrimme vastaamaan puheluihin nopeasti. Olemme uineet tässä kenties yleiseen kehitykseen nähden vastavirtaan.
– Tämä ei tietenkään poista muiden palvelumuotojen tärkeyttä, kuten hiljattain käyttöön otetun uuden asiakassovelluksen helppoutta ja aikariippumattomuutta. Eri-ikäiset asiakkaat käyttävät erilaisia kanavia.
Nykyään julkinen sektori ei enää pysty vastaamaan kaikkiin kansalaisten tarpeisiin. Vastuu taloudellisesta turvasta, terveydestä ja hyvinvoinnista siirtyy yhä selvemmin kotitalouksille ja yrityksille. Tämä näkyy siinä, että yhä useampi suomalainen täydentää julkisia palveluja omilla vakuutusratkaisuillaan. LähiTapiolassa kehitys on näkynyt vakuutusten kysynnän kasvuna.
LähiTapiola-ryhmä, johon myös LähiTapiola Savo-Karjala kuuluu, on merkittävä suomalainen sijoittaja. Tulevina vuosina ryhmä sijoittaa 200 miljoonaa euroa lisää kotimaisiin kasvuyrityksiin.
Tulevina vuosina LähiTapiola lahjoittaa ryhmänä yhteensä 5,4 miljoonaa euroa yliopistoille hankkeisiin, jotka tukevat Suomen talouskasvua. Kasvukipinä-lahjoituksia tehdään kuudelle yliopistolle. Lahjoituksilla LähiTapiola haluaa tukea hankkeita, joille yliopistojen voi olla vaikea saada rahoitusta.
– Laitamme hyvän liikkeelle innovaatioiden, osaamisen ja tutkimuksen vaikuttavuuden kasvuksi, toimitusjohtaja Lammela kertoo.
Kova talvi ei näy vielä
Reippaan pakkasen myötä putket ja tulisijat ovat koetuksella. Talvisen sään aiheuttamat metkut näkyvät usein vasta viiveellä.
– Kun sää lauhtuu, niin pakkasvahingot alkavat vasta sitten näkyä, kertoo korvauspäällikkö Olli Ruuskanen LähiTapiola Savo-Karjalasta.
Vakuutuskorvauskäsittelijää kova talvi voi työllistää pitkälle kevääseen, jopa kesään saakka. Tämä johtuu siitä, että osa vahingoista huomataan vasta mökille suunnattaessa. Ruuskanen painottaakin sitä, että tarkastuskäynnit esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Viime vuonna jaossa oli 226 000 euroa
- 114 000 euroa sponsorointiin. Lasten ja nuorten harrastustoimintaan, edustusjoukkueille sekä paikallisten tapahtumien mahdollistamiseen.
- 112 000 euroa vastikkeettomiin lahjoituksiin paikallisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
- 20 000 euroa joulunajan avustuslahjoituksiin vähävaraisille perheille paikallisten yhdistysten kautta.
- Välkky-suojatievaroitinpareja seitsemälle paikkakunnalle (Mikkeli, Savonlinna, Mäntyharju, Rantasalmi, Puumala, Sulkava ja Heinävesi) parantamaan liikenneturvallisuutta.
- 10 000 euroa Mikkelin Järvipelastajille vesiturvallisuuden vahvistamiseen
- Defibrillaattorilahjoituksia.
- 1 000 heijastinliiviä lapsille, päiväkoteihin ja kouluihin.
- Jäistä pelastautumisharjoituspäivät Savonlinnassa ja Mikkelissä.
- Sankarikoulutus (ensiapukoulutus) 500 viidesluokkalaiselle.
- Sammutintarkastuspäivät Mäntyharjulla ja Heinävedellä.
Jarno Laatikainen