Mökkejä on muutettu vakituisiksi asunnoiksi ja yrityksille on etsitty toimitiloja.
Puumalaa luotsaava Niina Kuuva on yksi monista vuodenvaihteessa helpotusta tunteneista kunnanjohtajista. Kuntahistorian suurin muutos siirsi soten ja pelastustoimen valtion rahoitettavaksi, ja sen mukana lähti monta epävarmuustekijää.
– Ennustettavuus oman budjetin pitävyydestä paranee. Tähän asti on jännätty erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuksia, Kuuva sanoo.
Kunnissa voidaan nyt keskittyä paitsi perustehtäviin, myös tulevaisuuden visiointiin. Kuuvan mukaan se tarkoittaa elinvoimatyön merkityksen kasvua.
– Uudistus vapauttaa kunnissa resursseja kehittämistoiminnan tekemiseen. Voidaan miettiä, millaista työtä tehdään, mitä investointeja suunnitellaan, tai kuinka hereillä ollaan kaavoitusasioiden kanssa, Kuuva kuvaa.
Tavoitteena on ollut houkutella niin asukkaita kuin yrityksiä mahdollistamalla, ei rajoittamalla.
– Meillä on ollut paljon rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia, eli olemme saaneet mökkiläisiä vakituisiksi asukkaiksi kuntaan, Kuuva iloitsee.
Puumalassa ei siis katsota pahalla myöskään syrjäseudulle rakentamista. Jotkut kunnat ovat suitsineet haja-asutusta sillä perusteella, että se voi lisätä palvelutuotannon kustannuksia esimerkiksi kalliina koulukyyteinä.
– Jos niin suppeasti ajatellaan, sitten voidaan laittaa luukut kiinni. Meillä on täällä yksi yhtenäiskoulu, ja haluamme sinne kaikki oppilaat, mitä vaan saadaan.
Kuuva muistuttaa, että pienistä koululaisista tulee tulevaisuuden osallistuvia kuntalaisia, yrittäjiä ja työntekijöitä. Lapsi sitoutuu kouluun ja perhe kuntaan.
Puumalan maa- ja asuntopoliittista ohjelmaa valmistellaan. Maankäytöllä on tähän astikin haluttu osoittaa paikkoja yrityksille, jotka ovat halukkaita tulemaan kuntaan.
– Parhaillaan jumpataan sitä, missä meillä on sellaista aluetta, josta yritykset voisivat saada hallitilaa. Metsätalous on täällä merkittävä toimiala, ja olemme lisäämässä puun jättöpaikkoja.
Eniten kunnassa on metsäalan ja rakennusalan yrityksiä. Viime vuonna perustettiin 21 uutta yritystä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvua on tullut matkailu- ja ravintola-alalla, johon kuntakin on satsannut.
Turismi on nykyään monimuotoisempaa kuin ennen.
– Kaikki eivät tule enää omalla autollaan. Olemme kehittäneet pyöräilyä, ja matkaketjua Helsingistä Puumalaan saakka on mietitty, Kuuva sanoo.
Venäläisten vähentyminen on saatu korvattua, ja Puumalaa markkinoidaan mm. Saksaan ja Ranskaan.
Lähiaikoina aloittavalle uudelle eduskunnalle Puumalan kärkitoive on Hätinvirran lossin korvaaminen sillalla.
Kuntaliitoksen tarpeesta Puumalassa ei ole ollut mitään puhetta. Tarkoitus on pysyä ja pärjätä itsenäisenä.
– Jos joku haluaa liittyä meihin, niin siitä voidaan kyllä neuvotella, Kuuva täräyttää.
PETRI P. PENTIKÄINEN