Mikkelissä tehdään PeliNikkareiden toimesta lautapelejä, joita ovat pelanneet tuhannet nuoret esimerkiksi ripareilla ja joita käytetään vaikkapa pariterapian apuna.
Mikkeliläiset Susanna Sillanpää ja Tiina Haapiainen olivat kumpikin nuorisotyönohjaajina seurakunnalla, kun kipinä pelien suunnittelijoiksi syttyi.
– Elettiin vuotta 2004, kun meillä oli pohdinnassa, että miten saataisiin nuoret entistä helpommin puhumaan asioistaan. Siitä lähti idea ”MeikäMeikä”-pelin ensimmäiseen toteutettuun versioon, josta nuoret tykkäsivätkin hirveästi, Sillanpää ja Haapiainen muistelevat.
MeikäMeikä-pelistä tykkäsivät sekä pelaajat että sen kehittäjät. Alkoi muhia ajatus siitä, että peli pitäisi saada myyntiin ja muidenkin pelattavaksi. Kului kuitenkin useita vuosia ennen kuin asia konkretisoitui.
– Vuonna 2019 perustimme PeliNikkarit Oy:n. Ensimmäinen tuotteemme oli juurikin MeikäMeikä-peli. Nyt julkaistuja pelejä on jo useampia.
– Ja MeikäMeikästä on useita eri versioita eri-ikäisille, siihen on eri teemakortteja, ja se on käännetty englanniksi, saksaksi, pohjoissaameksi sekä helpotetuksi suomeksi, Sillanpää listaa.
Pelejä lähdettiin suunnittelemaan lisää, kun MeikäMeikä menestyi kivasti, ja siitä saatu palaute oli erittäin positiivista. Pelejä toivottiin eri ikäryhmille ja erilaisiin elämäntilanteisiin. MeikäMeikän lisäksi PeliNikkareilta on tullut markkinoille muun muassa Parisuhteen Suunta sekä Perheen Suunta -pelit. Yrittäjät kertovat, että mikään heidän peleistään ei ole syntynyt sattumalta, vaan pelit on tehty johonkin tiettyyn olemassa olevaan tarpeeseen.
– Esimerkiksi Parisuhteen suunta. Minun mieheni on toiminut pariterapeuttina, ja hän monesti harmitteli sitä, että kun parit eivät useinkaan kotona, tapaamisten välillä, käsittele asioita, niin niiden käsittely ikään kuin pysähtyy. Tähän tarpeeseen se peli tehtiin, Sillanpää sanoo.
– Sekä Parisuhteen suunta että Perheen suunta -peleissä yksi oleellinen asia on se, että kun se on ulkopuolinen taho – tässä tapauksessa tämä peli – joka kysyy niitä kysymyksiä, eikä toinen ihminen, niin pintaan nousevia asioita on helpompi käsitellä nimenomaan asioina, ilman että ne henkilöityvät, Haapiainen huomauttaa.
Paitsi kuluttajille, ovat PeliNikkareiden pelit kohdennettu ja markkinoitu vahvasti etenkin ammattilaispuolelle. Jo mainitun pariterapian lisäksi pelejä on käytetty esimerkiksi kouluissa, erilaisissa kuntoutusohjelmissa, lastensuojelussa sekä vaikkapa seurakuntien toiminnassa.
– MeikäMeikä-peliä ovat varmasti monet tuhannet nuoret pelanneet ripareilla ympäri maata. Saman pelin seniori-versiota taas on mennyt ikäihmisten palvelutaloihin ja erilaisiin vanhusten kohtaamispaikkoihin, Sillanpää ja Haapiainen luettelevat.
Yksi tärkeä asia PeliNikkareiden peleissä on se, että niissä ei pelata voitosta ja tappiosta. Näin voidaan keskittyä itse asiaan. Myöskään digiversioihin ei ole lähdetty, vaikka niitä tiedustellaan.
– Emme sano, että ei koskaan, mutta nyt haluamme panostaa lautapeleihin. Kun ihmiset ovat pelin äärellä ja läsnä, niin silloin vuorovaikutus ja kommunikointi ovat käytössä siten kuin on suunniteltukin, nikkarit linjaavat.
NIKO TAKALA