Porkkanat uhkasivat jäädä peltoon

Alkutuotanto
Porkkanannosto on ollut tänä syksynä haastavaa. Nosto pitää tehdä myöhään, sillä viileä ilma, jopa pikkupakkaset, tekevät porkkanat vasta herkullisen makeiksi. KUVA: Paavo Pulkkisen kotialbumi

Pehmeät tilukset vaativat avuksi jo telatraktoria.

Mikkelin Haukivuorella sijaitsevan Lietlahden tilan isännän Paavo Pulkkisen mielialaa painavat hankalien viljelysäiden täyskäännökset, jotka näkyvät savolaisilla hieta- ja moreenimailla.
– Kelit ovat olleet kurjat koko syksyn. Näin hankalaa ei ole ollut 28 vuoteen viljelijänä ollessani, Pulkkinen totesi marraskuun alussa.
Hänen arvionsa on myös se, että kun tämänhetkiset lumet vielä sulavat, niin sadonkorjuun haasteita riittää, sillä pellot tulevat olemaan hyvin märkiä. Jo viime kuun rankkojen sateiden vuoksi viljelijä joutui tekemään porkkanapelloille ojia, jotta vettä saatiin juoksutettua pois. Nyt vettä on pelloilla entistäkin enemmän.

Kokonaistilanne on hankala, sillä Pulkkisen viljelemistä viidestä luomutuotteesta osa oli marraskuun alkupuolella vielä kokonaan korjaamatta. Päätuotteesta ja tilan merkittävimmästä tulon lähteestä eli varastoluomuporkkanasta 40 prosenttia jäi ensilumen alle. Lisäksi koko mustajuuri- ja juuripersiljaviljelmät olivat vielä pääosin pellossa. Myös palsternakasta puolet oli nostamatta. Mikäli tuotteet jäävät peltoon, tietää se merkittäviä taloudellisia tappioita.

Pulkkinen kiittää ahdingossaan työntekijöitään ja muita apuvoimia. Hän työllistää kesällä viljelyksilleen noin henkilön yhtä hehtaaria kohden. Kausityöntekijöiden tehtävä on muun muassa porkkanarivien kitkeminen käsin.
Elokuusta eteenpäin satoa pakataan vakituisen henkilöstön voimin niin pitkälle kevääseen, kuin tuotteita riittää.
Tänä syksynä yhteistyökumppaneiden kymmenhenkistä työporukkaa todella tarvittiin, kun viljelmien päälle levitettiin suojaavia harsoja kylmän kynsiessä. Eräältä kaveriltaan Pulkkinen sai vuokralle telatraktorin märille pelloille nostohommiin.

 

Markkinoilla olisi bataatin mentävä aukko

Mikkelissä marraskuun alussa järjestetyn Luomuliiton luomupäivien yksi retkikohde oli vuodesta 1836 Pulkkisen suvulle kuulunut haukivuorelainen Lietlahden tila, jossa seitsemättä sukupolvea edustava Paavo Pulkkinen viljelee pääasiassa luomuporkkanaa.
Pulkkinen jaksoi rankassa tilanteessa myös viihdyttää tilalleen saapuneita luomuvieraita. Yleisökysymykseen Suomen kysytyimmästä viljeltävästä hänellä oli vastaus valmiina.
– Bataatti: sillä on kysyntää. Nykyisiä tuotteita ei tämänhetkisille markkinoille enempää mahdu. Porkkanaa en siis suosittele, Pulkkinen nauratti väkeä.
Muita porkkanan viljelijöitä Etelä-Savossa onkin vähän. Luomuporkkanan kysyntä on viime vuosina alentunut kauppojen tarjotessa kuluttajille entistä halvempia tuotteita.
Hänen pelloilleen oli jo leikkimielisesti kaavailtu uutta lajia äkillisen lumentulon myötä, porkkanahiihtoakin. Leikki leikkinä, mutta luomuporkkanan viljely on Pulkkisen mukaan haastava tapa hankkia elinkeinonsa.
Luomuporkkanan kasvun edellytys on hyvä pohjatyö. Rikkaruohoa on kuritettava ja siemenet saatava tarkasti kunnon kylvöalustaan. Porkkanakemppejä estetään harsolla ja kärpäsiä viljelykierrolla.

VIRPI KONTINEN

15.11.2023